Lukijat

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Ajatuksia sunnuntai aamuna



Huomenta kaikille blogiystäville.

Aikaisin herätty ja aloitettu sunnuntaiaamun askareet.
Kahvin keittoa, aamupalaa ja sitten kun ehditään kauppaan ja mahdollisesti kirpparille.
Lapsuuteni sunnunaihin kuului aina sunnuntai- aamuisin radiosta kuunneltava Jumalanpalvelus. Nykyisin usein sunnuntaisin herää haikeita muistoja lapsuudesta ja kirkonmenoista. Silloin kaiholla muistelen omaa Mammaani ja sitä miten paljon häneltä elämääni lämpöä sainkaan.

Uskomattoman nopeasti aika kuluu. Viikko taas mennyt viime sunnuntaista.
Eilen havahduin siihen että joulun on tosiaan enää reilu kuukausi. Ja jos viikko menee nopeasti, kuinka nopeasti menee kuukausi.

Remontti etenee hiljaisella vauhdilla. Kun sitä aloitettiin ajattelin että kunhan jouluksi. Ja nyt , apua kohta on joulu ja tekemistä riittää. Mutta ei hätää, kyllä se siitä valmistuu..Päivä kerrallaan...

Iloitkaamme siis tästä päivästä, Sunnuntaista!

Iloitse tästä päivästä

Iloitse tästä päivästä, sillä se on elämä itse,
aitona ja sykkivänä. Sen kaari on lyhyt,
mutta siinä on kaikki mikä on totta ja oikeaa
ihmisen elämässä.

Eilinen on vain unta ja huominen kangastusta.
Käytä hyvin tämä päivä, niin jokainen eilispäivä
on onnellinen unelma ja jokainen huomen
ihana toivo.

Iloitse tästä päivästä ja
tervehdi sen nousevaa aurinkoa.

-Kalidaso


Krisse toivottaa hyvää Sunnuntaipäivää kaikille blogivierailijoille

tämän Lara Fabianin kappaleen myötä. Joulua odotellessa..

10 kommenttia:

Nina kirjoitti...

Leppoisaa sunnuntaita sinulle!

Muistan, kuinka joskus kouluaikoina minua on painanut sunnuntaiahdistus, kun jotenkin koin raskaana sen sunnuntain jälkeisen maanantain saapumisen kaikkine velvoitteineen.

Vieläkin mielessä on jokin muistuma siitä, on se kumma...
Nyttemmin olo on toki helpottunut ja osaan nauttia sunnuntaista jo hiukan kevyemmin.

Muutoin tuossa runossa on todellista asiaa se, että pitäisi kyetä elämään tässä hetkessä, ilman että pohtii huomisen huolia tai menneiden murheita.

elina kirjoitti...

Pyhäpäivän rauhaa sinne Vaaralaan.
Sunnuntai on minulle aina ollut pyhä.
Mummini sanoi aina, ettei pyhätyöllä ole siunausta. Ja minusta se on hyvä toteamus. Me touhuamme niin paljon pitkin viikkoa, että on hyvä pitää yksi lepopäivä. Tosin nykyään tulee tehtyä remonttia myös sunnuntaina ja aina on vähän huono omatunto ja mummin ääni kuuluu pään sisästä.
Sellaisina aamuina, kun jaksan lähteä kirkkoon ( aika harvoin) rauhoitun ja lepäilen yleensä lopunkin päivän.
Eivät nuo käskyt ole turhia ja tuulesta temmattuja, ajattele vaan kuinka monta murhetta maailmassa olisi vähemmän, jos muistaisimme välillä levätä sekä töiltämme että ajatuksiltamme. Luulenpa että monta masennusta, uupumusta ja loppuunpalamista olisi vähemmän, jos pyhittäisimme lepopäivän.
Perheet olisivat yhden päivän yhdessä ilman töitä ja harrastuksia, ilman kiirettä. Tavattaisiin ystäviä, syötäisiin hyvin ja vaikka kuunneltaisiin ne kirkonmenot.

mimosamamma kirjoitti...

Mukavaa sunnuntaita Vaaralaan! Sunnuntaipäivissä on oma, ihanan laiska ja nautinnollinen tunnelma...

Elsa kirjoitti...

Ihana runo!

Kiva kun kävit vierailulla. Tule uudestaan, laitoin hetki sitten kommenttiosaan vähän kokemuksiani "kankaanpainannasta".

Terkuin, Elsa

Clarissa kirjoitti...

Täällähän tuo runo nyt sitten oli! Olen lukenut sen joskus, mutta en muista missä sen näin. Kiitoksia.

Kummallista, että sunnuntaipäivistä osaa nykyään nauttia. Olin jo melkein unohtanut kouluaikojen painostavan sunnuntaiahdistuksen, siltä se tosiaan tuntui, aivan kuten nina tuossa alussa kirjoitti.
Eli mukavaa sunnuntai-iltaa!

jaana kirjoitti...

Sunnuntaitervehdys täältäkin :)

Nousee vanha rippikoulunopettaja pintaan, kun alan miettiä pyhäpäivän merkitystä. Taitaa sen alkuperäinen tarkoitus ihmisiltä tänä päivänä olla melko hukassa, kun kaikessa on vallalla "kaikkihetimullejustnytäkkiä"-ajatus, kaikkea pitää saada milloin mieleen pulpahtaa (vrt kauppojen sunnuntai-aukiolot) jne.

Pyhittäminen tarkoittaa Jumalalle erottamista, ja lepopäivä meille on annettu Isolla esimerkillä Luomiskertomuksessa. Ihminenhän ei ole kone. Ruumiin ravinnon lisäksi hän tarvitsee myös hengenravintoa.
Tämän päivän ihminen on vaan valitettavan kauas siitä vieraantunut, osaako edes kiireiltään kaivata....

Tiettyjä asioita ja töitä on tehtävä myös sunnuntaina, mutta siihenkin löytyy Isosta Kirjasta puolto, joten älkäämme nyt vaan tuomitko pyhänä leipätyössään hikoilevia, kunhan huolehtivat omasta levostaan ajallaan :)!

Meke kirjoitti...

Kiitos taas runosta. Sunnuntai on opetettu "pyhittämään". Nuorena ei niin väliä ollut,mutta onneksi työpaikka on sellainen että meidän KUULUU rauhoittua jumalanpalvelukseen sunnuntaiaamuisin. Muutoin pyhäpäiväkin olisi kuten mikä tahansa muu työpäivä. Siis pyhitetty on vaikka työnmerkeissä.

Sirkka kirjoitti...

Lapsuudessani kävin pyhäkoulua Johanneksen kirkon vieressä.
Pidän tänä päivänäkin hyvin paljon kirkonkellojen soitosta.

Eilinen on eletty
tämä päivä vielä elämättä
huomisesta en tiedä.

Krisse /Vaarala kirjoitti...

Kiitos ystävät kommenteista, kaikille yhteisesti.
-Krisse-

Mari kirjoitti...

Mukavaa alkanutta viikkoa:) Ihana postaus... Tuli jotenkin haikea olo.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Pikkusiskolle

Lahjan parhaan jos lapselle antaa vois,
vierelle jonkun kulkua turvaamaan tois,
pölyt tytön polvista pyyhkimään pois.
Onnea, iloa, ihmeitä koettaviksi,
hyviä hetkiä kera rakkaiden elettäviksi,kaiken tään pienelle lahjaksi sois.
Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä,
ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Olethan suojana pienelle suuri puu,jotta pienellä juuret vahvistuu.

Kiitos Sirkka!

Kiitos Anne!

Kiitos Possumamma!

Kiitos Possumamma!

Nähdään pian!

see you soon

tausta