Kotkassa on paukkunut pakkanen muutaman päivän. On pitänyt laittaa
paljon lämmintä vaatetta päälle ja sitten uskaltautuu pihalle.
Kuten aikaisemminkin olen kertonut koirat inhoavat kylmää pakkassäätä. Herra B vielä menee ulos vaikka kylmää onkin. Liekö vielä niin höpsö ettei ymmärrä kääntyä ovelta takaisin.
Kauko osaa sellaiset konstit. Nenänpää ovenrakoon ja äkkiä sisälle jos tuntuu kylmältä.
Tänään mittari on noussut lähemmäs nolla astetta. Kuusi astetta pakkasta tuntuu eilisen 20 tilalla lämpöiseltä.
Vaaralan vieressä noin 200m päässä on kuntorata. Ahkerat hiihtäjät suksivat siellä rivakasti.
Vaaralan asukkaat ovat laiskan pulskeita sohvaperunoita.. siis ei ole hiihdetty vuosiin. Minä en ole suksia jalkaan laittanut kahteenkymmeneen vuoteen ja Kamulla viimeiset hiihtomuistot kolmenkymmenen vuoden takaa. Vaikka eipä tuolla paljon viitsisi kehuskella....
Alakoulu aikana 50-60 luvulla koulussa hiihdettiin usein. Lainasuksilla, ilman siteitä ,lenkit vain kengän yli ja menoksi.
Hiihtopäivänä lenkki hiihdettiin jään yliKotkan saarelta Mussalon Saaripirtille. Palkkiona ahkerasta hiihtämisestä majalla sai pumpernikkelin ja kuumaa mehua. Ja se vasta maistui ....
Saaripirtille nousi aika jyrkkä mäki ja usein siinä kannettiin suksia olalla tai kädessä mäkeä ylös.
paljon lämmintä vaatetta päälle ja sitten uskaltautuu pihalle.
Kuten aikaisemminkin olen kertonut koirat inhoavat kylmää pakkassäätä. Herra B vielä menee ulos vaikka kylmää onkin. Liekö vielä niin höpsö ettei ymmärrä kääntyä ovelta takaisin.
Kauko osaa sellaiset konstit. Nenänpää ovenrakoon ja äkkiä sisälle jos tuntuu kylmältä.
Tänään mittari on noussut lähemmäs nolla astetta. Kuusi astetta pakkasta tuntuu eilisen 20 tilalla lämpöiseltä.
Vaaralan vieressä noin 200m päässä on kuntorata. Ahkerat hiihtäjät suksivat siellä rivakasti.
Vaaralan asukkaat ovat laiskan pulskeita sohvaperunoita.. siis ei ole hiihdetty vuosiin. Minä en ole suksia jalkaan laittanut kahteenkymmeneen vuoteen ja Kamulla viimeiset hiihtomuistot kolmenkymmenen vuoden takaa. Vaikka eipä tuolla paljon viitsisi kehuskella....
Alakoulu aikana 50-60 luvulla koulussa hiihdettiin usein. Lainasuksilla, ilman siteitä ,lenkit vain kengän yli ja menoksi.
Hiihtopäivänä lenkki hiihdettiin jään yliKotkan saarelta Mussalon Saaripirtille. Palkkiona ahkerasta hiihtämisestä majalla sai pumpernikkelin ja kuumaa mehua. Ja se vasta maistui ....
Saaripirtille nousi aika jyrkkä mäki ja usein siinä kannettiin suksia olalla tai kädessä mäkeä ylös.
SaaripirttiJa kukapa olisi silloin 50 vuotta sitten uskonut että Krisse asustaa Vaaralan tilalla Saaripirtin vieressä joskus...siellä, missä itse ihaili lumista kaunista maisemaa...nyt se on meitin kotipiha....
ja ylläpitää Saaripirtin kotisivuja jotta kaikki kiinnostuneett voisivat Saaripirtillä virtuaalisesti vierailla.
Ja hiihtäminen on nostalgisissa muistoissa vain. Ja katselen ikkunasta ulos kun ahkerat sivakoijat lähtevät pururadalle hiihtämään.
ja ylläpitää Saaripirtin kotisivuja jotta kaikki kiinnostuneett voisivat Saaripirtillä virtuaalisesti vierailla.
Ja hiihtäminen on nostalgisissa muistoissa vain. Ja katselen ikkunasta ulos kun ahkerat sivakoijat lähtevät pururadalle hiihtämään.
Ella Ilona kävi eilen hiihtämässä...
Koskas sinä laitoit sukset viimeiksi jalkaan....?
31 kommenttia:
Minä laittaisin mielelläni vaan kun tuo koipi estää :( En ole himohiihtäjä, lasten kanssa muuan kilsa joskus aina mukavalla säällä...
Jätin just edelliseen kommentin mut uus postaus oli jo tullut:) Kyllä teillä oli kylmä. E-Pohjanmaalla oli vain kymmenen pakkasta eileen... Täytyy tutustua saaripirttiin jos sie joskus kävis.
Lähes kymmenen vuotta on edellisestä hiihtokerrasta. Häpeän oikein kertoa, joka vuosi höpötän miten nyt menen ostamaan suksipaketin ja alan kuntoilemaan pertsaa ja kuitenkin se aina jää. Olen oppinut hiihtämään heti kun opin kävelemään, se on isän mielestä kuulemma kunnia-asia meillä pohojalaasilla. isäni ja tätini ovatkin olleet kovia hiihtäjiä. Miskalle haettiin viime lauantaina sukset, ehtipä pikku-ukko jo kuuden vanhaksi ennen kuin sain hommattua vehkeet (nolottaa). Jasmiina hiihti puolentoista vuoden ikäisestä eli näin ne talvet muuttuivat myös Helsingissä, koskaan ei ole lunta. Seli seli.
Ellalle vaan terkut, että Bepanthen tosiaan parantaa kaikki vaivat;)
Itseasiassa olin viimeviikon lauantaina kokeilemassa,siitä kun on kolme vuotta aikaa kun viimeksi hiihtelin silloin Rukalla.
Silloin alkoi ongelmat tuon jalan kanssa,nyt pikkuhiljaa voisi hiihtoakin alkaa harrastamaan,varsinkin kun pääsiäisenä on tarkoitus lähteä Rukalle.
Kiva tuo sinun tarinasi,lapsuusmuistoista ja asuinpaikasta,elämä on ihmeellistä....
Onpas ajankohtainen aihe. Meinaan että tuli hommattua vasta omat sukset, edellisestä hiihdosta on kulunut kohta 20 vuotta. Päätin jo viikolla, että tämän viikonlopun aikana rohkaisen itseni ja käyn kokeilemassa, vieläkö pystyssä pysyn. Nyt olen pikavisiitillä blogeissa, mutta puolen tunnin päästä olen suksilla. Ihanaa!!!
Voi kuule Krisse......siitä on jo niiin pitkä aika, että en minä muista koska viimeksi olen pistännyt sukset jalkaan!
Mies pisti tänään omiinsa:)
Sirkka, minä haluaisin kyllä hiihtää muta jalan kanssa en uskalla edes ajatella..
Vuokko, hyvää hiihtoreissua..
Tytti, kokeile hiihtoa minunkin puolesta.
Aatulan äiskä, meidän Ellakin on hiihtanyt vasta muutaman vuoden.Ja eihan näitä kunnon talvia edes ole ollutkaan kuin nyt.
IHANAA...
mAAKA, KÄYPPÄS sAARIPIRTILLÄ...
MARI, JALKAVAMMA ESTÄÄ NYKYISIN MINUNKIN LIIKKUMISTA..
taitaapa tämän suurperheenäiskän hiihtokerrasta olla peräti jo viitisentoista vuotta, toisaalta ihan hävettää mutta mullon täytyny olla varmaan jotain tärkeänpää tekemistä, ku en oo suksille kerinny:)(lue:kammoksun hiihtämistä yli kaiken)mutta lapsukaiseni onneksi siitä pitävät:)hauskaa alkavaa viikkoa!
Minulla on sukset ollut jalassa viimeksi ihan pikkulikkana, joten aikas avuton olisin. Eipä minulla suksia edes ole. Luistelu voisi olla kivaa?
Suloista uuden viikon alkua toivotteleepi
Elsa
kIITOS MALLA JA ELSA KUN JÄTITTE MERKIN KÄYNNISTÄNNE.
AIKA MONI KOMMENTOINUT EI OLE SUKSILLA OLLUT AIKOIHIN. EN SIIS OLE AINOA VAIKKA NIIN LUULIN..
Minä rakastan hiihtoa! On mahtavan rentouttavaa lähteä koirien kanssa hetkeksi järven jäälle hiihtelemään ja nauttia kauniista maisemista. Olen kyllä hiihdellyt siellä pilkko pimeässäkin:) Oikein ihanaa uutta viikkoa!
Voi ei ole hiito maistunut moneen vuoteen... laskettelu vei mennessään ja nyt sekin on jäänyt. Täytyisi kyllä mennä vaikka lainavehkeillä kokeilemaan. Kaunis aurinkoinen talvipäivä ja pikkupakkanen, sukset jalkaan ja ladulle... muistan, että ainakin ennen se oli ihanaa! :)
En minäkään pysty kunnolla hiihtämään, tämä ms-seuralainen estää sen. Kun vielä vuosi sitten asuin Oulun seudulla ja ihan meren rannassa, kävin muutaman kerran kävelemässä jäällä sukset jalassa. Ei sitä oikein hiihtämiseksi voinut sanoa, mutta kivaa se oli.
Hiihto on yksi harrastuksistani eli hiihdän joka talvi. Mutta olen lapsuudessani hiihtänyt myös niillä lenkkisuksilla. Kyllä nyt tänäpäivänä kelpaa niin mahdottoman hyvillä suksilla ja monoilla taittaa latua. Odotan, kun kohta hiihtolomalla pääsen sivakoimaan Kuusamon laduille.
Minä hiihdin nuorena kilpaa, sitten aikuisena lasketeltiin perheen kanssa, mutta nyt on kohta 20 vuotta, kun on sukset olleet jalassa. Mites nyt näin on käynyt!
Kiva kun löysit uusille sivuilleni. Todellisuudessa eivät ole uudet vaan alkuperäiset kotisivuni, palasin sittenkin sinne. Et ole siellä varmaan aikaisemmin käynytkään, vai oletko?
Heips,
mulla tulee pian 31 vuotta kun olen viimeksi suksilla hiihdellyt, sen muistan helposti kun samana vuonna pääsin ylioppilaaksi.
Olen kyllä joskus minäkin kansakouluikäisenä Saaripirtille hiihtänyt, Pekkasen koulua kun kävin Kotkansaarella.
talviterveisin Kirsikka
Sinulla on ihania muistoja! Minä itse asiassa hiihdin viimeksi tänään! Se oli kolmas kerta tänä talvena... Neiti K ja Mister D olivat mukana :)
Oikein mukavaa ja aurinkoista viikkoa!
JANTIINA, SINÄ OLET YKSI NIISTÄ KOMMENTOIJISTA JOTKA OVAT HIIHTÄNEET TÄMÄ TALVENA. SE ON VARMAAN KIVAA....
MUKAVAA KUN TAAS KÄVIT KOMMENTOIMASSA
KIITOS KIRSIKALLE KOMMENTISTA. EIKÖ OLLUTKIN KIVVA KÄYDÄ PIRTILLÄ KUUMALLA MEHULLA...VAI OLETKO NIIN NUORI ETTEI SINUN HIIHTOAIKANA ENÄÄ OLLUT MEHUTTARJOILUA...
KIITOS UUNALLE KUN TAAS KÄVIT TÄÄLLÄ ASTI...VAI IHAN KILPAA HIIDIT..MINÄ EN OLE KOSKAAN OLLUT URHEILULLONEN.AINA ENIMMÄKSEEN LORVAILIJA..:-)
EN OLE KOSKAAN AIKAISEMMIN KÄYNYT SIVUILLASI ENNEN BLOGGERIA..MUTTA OLEN ILOINEN ETTÄ LÖYSIN SIVUSI...
NINA, VARMAAN HIIHTÄMINEN ON MUKAVA HARRASTUS..
ELINA, MINUSTAKIN OLISI MUKAVA VAIKKA KÄVELLÄ SUKSET JALASSA. SILLOIN KUN OLI TERVEET JALAT NIIN EI SITÄ TULLUT KOVASTI LIIKUTTUA MUTTA NYT KUN EI PYSTY, HALUAISI KOKO AJAN LIIKKUA...SELLASITA SE ELÄMÄ ON.
KANTRIINALLE KIITOS VIERAILUSTA KOMMENTISIVULLA..OLI KIVAA KUN KOMMENTOIT.
MARI,KIITOS PUUMERKISTÄ..KIVAA ETTÄ HIIHTO MAISTUU...
Miä en tiijä oonko NIIN nuori vai oonko vaan vanha koska miä en oikein muista mehutarjoilua... saattoi siellä ollakin kuumaa mehua tai sitten se oli jossain muualla?! En todellakaan muista mehua mutta Saaripirtillä käytiin.
Yleensä kyllä hiihdettiin meren jäällä ja Varissaareen. Ja siitä jäällä hiihtämisestä en tykännyt ja siitä varmaan jäikin jonkinlainen inho hiitämiseen koska sitten kun ei yläasteella ollut enää pakko hiihtää en sitä tehnyt vaan mieluummin luistelin.
Kirsikka
Jaa-a, viime hiihtämisestä on reippaasti yli kaksikymmentä vuotta. Lapsena tuli vielä hiihdettyä paljon, mutta sen jälkeen se on vähitellen jäänyt.
Mieheltä puolestaan jäi hiihtämiset, kun sukset varastettiin kerrostalon kellarikomerosta, ei tullut ostetuksi uusia.
T. Sussi
Huomenta krisse, kävin eilen illalla hiihtämässä viimeeksi ja joka toinen päivä yritän päästä ladulle, olen aivan koukussa :)
Eipä taida tuo hiihtäminen enää samanlaista olla kuin sinun lapsuudessasi. Minä sain jo alaasteella ensimmäiset luistelusukset ja aina on ollut itselläni sekä omilla lapsillani oikeat monot ja siteet (tärkeä asia, jos haluaa lasten jatkavan hiihtoharrastusta)
Muistan joskus naureskelleeni vanhoille filmeille hiihdon maailmanmestaruuskisoista, kun miehet huiskivat hikilankuilla menemään, kaatuilivat ja harhautuivat reitiltä, pitivät mehutaukoja... on ne ajat muuttuneet :)
Reipas kävely ulkoilmassa on ihan yhtä hyvä homma, mukavaa maanantaita :)
voi vitsit! Juuri sanoin miehelle pari päivää sitten olisipas ihana laittaa poika kantoliinaan selkään ja lähteä hiihtämään jäälle! Mutta kun ainoat sukset mitä meidän talosta löytyy on nuo mitkä näkyy blogissanikin :D
Eli sukset on mulla tainnut viimeksi olla jalassa..ööööö... vuonna 1996 koulussa
Laskettelusukset on kyllä ollut jalassa sitten useammin, mutta tuo oikein ihanana pakkaspäivänä auringonpaisteessa jäällä hiihtely olisi kyllä kivaa, eväät mukaan ja lämmintä juomista... voi voi.. :D
Eli laiskanPULSKEITA perunoita täälläkin
Niin.. Ja mukavaa maanantaita! :)
Vuosien, vuosien tauon jälkeen ostin sukset kolmisen vuotta sitten,ekalla kerralla pyllähdin niin, että häntäluu murtui, joten enpä taas ole hiihdellyt...kouluajoilta todella huonot muistot, harmi sinänsä.
Muutamia vuosia sitten tuli hiihdettyä parisen kertaa, sain hartiat niin kipeiksi, että siihen jäi. Sukset lipsu koko ajan ja hermot meni, niin että enpä viiti enää vaivautua kun tuo voitelupuoli ei onnistu. Sauvat riittävät nyt.
Minäpäs taisin hiihtää opiekeluaikana, vuonna -82, kun oli opiskeluun liittyvä erätaidon kurssi Lapissa. Hiihdin avantoon.
Minulta olkapää estää nyt hiihtämisen, mutten ole varsin ahkera hiihtäjä ollut muutenkaan. Lumikenkäilyyn hurahdin viime talvena ja se onnistuu olkapäästä huolimatta kun menee tasaista maastoa ei tarvitse välttämättä sauvoja. Kaikenkaikkiaan liikkua pitäisi enemmän.
Kiitos ystävät kalliit kun niin runsaslukuisesti olette viestejä jättäneet. On niin mukava lukea teidän jokaisen kommentteja ja kertomuksia omista hiihtomuistoista ja muutamilla teistä oli päivän takaisiakin hiihtoreissuja..
Hei Krisse!
En ole hiihtänyt yli kymmeneen vuoteen. On pitänyt sukset hankkia nyt kun asumme enempi "maalla", mutta en ole vielä saanut aikaiseksi. Meilläkin hiihtolatu menisi ihan tuosta vierestä. Lisäksi polvi välillä oikuttelee, joten siinä todellinen syy... Mutta esikoisen kanssa voisi hiihdellä hissukseen, salaa harjoitella. ;)
Lapsena rakastin hiihtolenkkejä jäällä ja vähän loivassa maastossakin retkieväiden kanssa. :)
Kivaa viikkoa sinulle!
t. Iippa
Itse oln viimeksi hiihtänyt ylä-asteella ja siit on jo muutama tovi vierähtänyt..ladut kyllä alkais liki ulko-ovelta, pitääkin alkaa pohtiin jos vaikka...
Viimeksi kaksi talvea sitten saariselässä..ja päätin että ainakaan mäkien hiihto (alas) saa jäädä....suoralla ladulla aurinkoisena kevätpäivänä on kyllä ihanaa..taitaa kuitenkin hiihdot jäädä hiihtelemättä kun on tuo välilevy taas ollut selästä pahalla tuulella, lieko sitä taas liikaa kiusannut?
Lähetä kommentti