Koko iltapäivä taas puurrettu pihalla. Kukkia taas laitettu vaikka luulin eilen etten enää tarvitse yhtän tainta minnekään. Mutta aina löytyy jostain tyhjä paikka. Ja kuitenkin, kaiken uurastamisen jälkeen , rikkaruohot vielä vilistelee silmissä.
Olisi varmaan aihetta vähentää kukkien määrää niin pääsisin vähemmällä. Mutta kun on runsauden ystävä niin ei sille mitään mahda. Joku taas kauhulla katselee kukkien paljoutta .. ja sanoo Less is more.... mutta tämä matami EI OSAA tehdä mitään ilman kukkia, tavaroita, ruukkuja,tuoleja ja hmm... kaikkea sellaista. :-D
Pääasia että itse viihdyn! Niinhän se on.
Laitoin muutaman samettiruusun ruukkuihin. Jotenkin kaipasin väriä valkoisen ja vaaleanpunaisen lisäksi. Kyllä ne on ihan mukiinmeneviä, samettiruusut.
Päivällä nautimme naapurin Miian ja Esan kanssa kahvit ruusukupeista terassilla. Olin leiponut tuoretta pullaa ja pikkaisen suolaista. Ja tietysti mansikkalikööriä naisille ja miehille konjakkia. Pari snapsia vaan... se riitti.
Naamaa kumottaa. Varmaan ollaan Kamun kanssa saatu aurinkoa. Kohta on naama kun neekerillä...:-) Enkä enää haluaisi oikein tällä iällä kauheasti aurinkoa saada. Ne rypyt tai rypynpohjat kun loistaa valkoisina....
Laitan muutaman kuvan päivän aikana ilmestyneistä uusista kukista.. ja Kamun ostamista valkoisista ruusuista. Ja Kamun ajelemasta nurmikosta (siihen meni tunti )On se kultainenkin, se Kamu!
