Lukijat

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Minä tunnen..

Sain Mannukalta mieltäni lämmittävän tunnustuksen. Krisse kiittää siitä!
Säännöt:
1. Laita tunnustus blogiisi.
2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt.
3. Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen.
4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.
5. Haasta viisi blogia jättämällä niihin kommentti.

..........................................................................................................

Silmilläni voin katsella kaikkea kaunista ympärilläni. Rakastan joka ikistä tavaraa täällä kotona.
Moni muu ei haluaisi varmasti edes nähdä näitä. Se mikä on minun silmieni ilo saa monet sulkemaan silmänsä ettei tarvitse katsella tätä tavara paljoutta.
Silmilläni voin lukea kauniita runoja. Katsella kuinka kauniisti olen kattanut pöydän ja katsella kauniita lapsenlapsiani. Silmäni näkevät joskus toisen ihmisen sisimpään....
Silmilläni katselen puutarhaani ja nautin sen olemassaolosta.
Silmilläni ihailen Kamun kaljua..se on just sille sopiva..Hah... Ja katselen vahvoja käsiä jotka pilkkoivat eilen talven polttopuut. Ja katselen miestä joka huolehtii niin monesta sellaisesta asiasta joita minä en muista.

Jalkani tuntee kipua. Jalkani tuntee myös lempeän kosketuksen kun sitä hiljalleen hierotaan.
Sydämmeni tuntee..iloa, surua. Joskus se jopa värisee....
Tänään tunsin tulevan talven kylmyyden hiipivän sisälle sieluun asti.
Tänään tunsin myös määrätynlaista surua kun katselin lastenlasten lapsuuden kuvia. Tunsin ajan kulkevan nopeammin kuin tahdon. Tunsin ikävää..vai tunteeko sitä..?

Haistan syksyn tuoksun ja menneen kesän .
Haistan kynttilän syttyneen ja nyt palavan lepattaen.
Minulla on hajumuisti. Muistan miltä tuoksui oman lapsen iho....se tuoksu palautuu joskus ..se on piirtynyt lähtemättömästi sisimpääni.
Joskus joku haju saattaa aiheuttaa minussa stressireaktion..valitettavasti.
Joskus luulen että pystyn haistamaan pelonkin..eikä se tuoksu ole miellyttävä..

Korvani kuulevat tuulen huminan ja lintujen laulun suloisina ja saavat mieleni rauhalliseksi.
Kuulen Lastenlasten kaunista laulua..kuulen sitä vaikka eivät laulaisikaan. Se kuuluu sisälläni .kauniina ja herkkänä.. Ja tulen siitä joskus jopa haikealle mielelle.. Mutta harvoin...
Kuulen joka päivä oven aukeavan ja matalan bassoäänen..Kamu tuli töistä kotiin..huikkaa ..moikka...
Korvani ovat kuulleet monen monta ihmiselämän tarinaa..elämänkaaren eri asteikoilla..ja ne ovat vaikuttaneet minuun..hyvin paljon...

Maistan suolaisen meren maun, kesällä....
Suuni maistaa hyvän ruuan ja pehmoisen punaviinin.
Suuni maistaa iltaisin hyvänyön suukon..onko se makea vai hapan...riippuu tilanteesta.
Suuni maistaa ilon ja surun kyyneleet..samalta ne maistuvat vaikka luulisi toisin olevan. Suolaisia molemmat.

...................................................................................

En jaa tunnustusta eteenpäin..ota se itsellesi..sinä olet sen ansainnut..

Ja hei..mukavaa maanantaita..

-Krisse-

13 kommenttia:

Hannele kirjoitti...

No kaikkea kaunista aistit, hienoa.

Krisse kirjoitti...

Krisse kiittää Hannelea kommentista ja samalla ihmettelee että miksi niin monella meillä kommenttien jättäminen on niin työlastä.
Kahdeksankymmentä käyntikertaa sivuilla tälle päivälle ja ainoastaan yksi kommentti. Jotkut käyneet useamminkin kuin yhden kerran....
Se olisi niin palkitsevaa kun käynnin yhteydessä jokin merkki jäisi.
Minä ajattelin jo että mitä omituista minä olen kirjoittanut kun kukaan ei uskalla"sanoa" mitään..tai sitten tuohon postaukseen ei ole kellään mitään kommentoitavaa. .:-)

Anonyymi kirjoitti...

Voi miten kaunista.
Tunnen melkein samoin monista asioista.

Täällä vapaapäivää viettävä mummi

Krisse kirjoitti...

Kiitos anonyymille...olen onnellinen kun joku sanoo tai kirjoittaa jotain...

Anonyymi kirjoitti...

Tuntuu niin tutulta Sinun blogi, samanlaisia ajatuksia. Mutta olenkin ikäisesi. Sinulla on ihana koti ja tunnelmallisia kuvia olet ottanut....

Mummeli täälläkin

elina kirjoitti...

Kauniistipa taas kirjoitit. Sinulla on sanomisen lahja ja olet hyvä tunteiden tulkki. Kotisi on kiva, lämmin ja persoonallinen, niinhän se on,että ne omat rakkaat esineet ovat itselle tärkeitä ja on aivan sama pitääkö joku muu niistä. Minulle on tärkeää esineen tarina ja jos en sitä tiedä, keksin sen.
Kamulle terveisiä ja koirulaisille ja kisuleille myös.

Krisse kirjoitti...

Kiitos toiselle mummelille..:-)
Ja Elina kauniisti sanot..lämmittää ystävän sydäntä.Terveiset menee perille..:-))

Mantelikakku kirjoitti...

mie en muista niin usein kommentoida, kun tavataan tuolla toisella foorumilla:), mutta täällä piipahdan ja tykkään:)

Krisse kirjoitti...

Mantelikakku:
Kyllä täälläkin kommentoidaan..ihan kiitettävästi. Mutta olen huomannut, jos kirjoitat hiemankin omia mietteitä eikä asia liippaa sisustusta mm. kommentteja on huomattavasti vähemmän.
Olen iloinen kun sinä olet kommentoinut monesti...
Pitäisiköhän laittaa tää blogi kohta jäihin...

Krisse kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kesäkukka kirjoitti...

Kiva, että jotkut osaavat kirjoittaa! <3
Minä en osaa, ilmaisen itseäni vain lyhyesti, kun en muuten osaa... Ja olen huomannut juurikin saman asian, mitä vastasit tuohon Mantelikakulle.
Halauksin ja hyvää viikkoa toivottaen!

pirjo kirjoitti...

Ihania tunteita,tuoksuja ääniä,ympärilläsi ja kauniisti osaat niistä kertoa.
Minäkin melkein tunsin samoin.

Krisse kirjoitti...

kiitti tytöt...

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Pikkusiskolle

Lahjan parhaan jos lapselle antaa vois,
vierelle jonkun kulkua turvaamaan tois,
pölyt tytön polvista pyyhkimään pois.
Onnea, iloa, ihmeitä koettaviksi,
hyviä hetkiä kera rakkaiden elettäviksi,kaiken tään pienelle lahjaksi sois.
Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä,
ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Olethan suojana pienelle suuri puu,jotta pienellä juuret vahvistuu.

Kiitos Sirkka!

Kiitos Anne!

Kiitos Possumamma!

Kiitos Possumamma!

Nähdään pian!

see you soon

tausta

Powered By Blogger