Lukijat

torstai 14. elokuuta 2008

Kummallinen kukkuja?

Siis minä olen kummallinen kukkuja. Aamulla olen suhteellisen aikaisin ylhäällä ja joskus väsyttää kun on herätys tosi aikaisin. (Työjutut)
Tänäänkin olen painanut tukka putkellä koko päivän. Ja sitten... illan suussa köpsähdin sohvalle rentoutumaan ja kas... nukkumatti tuli vierelle. Heräsin välillä omaan korahdukseen ( minulla on tapana kuorsata..)Kamu kysyi, nukutko. En vastasin topakasti. Ja taas unet jatkui. Tein tätä yli kaksi tuntia. Ja mitä sitten tapahtui, Mummi pirteä kuin peipponen. Nousee ylös ja käy pesulla ja nukkumaan... EI, EI! Koneelle! Ja sitten blogimaailman salaisuuksia lukemaan. Aika rientää siivillä. Kello on jo uuden päivän puolella ja omituinen kukkuja istuu tuolissaan niska jumissa ja kirjoittaa vimmatusti.



Ja ei meinaa malttaa lopettaa. Tuleekohan aamulehti ennen unta? Meille se tulee puoli kolmen maissa. Jos nyt mensin sänkyyn nukkumaan saisin nukkua aika monta tuntia ennen aamuherätystä. jos vielä yksi blogi... hohhoijaa.. nyt lopetan kukkumisen.

Onkohan teille koskaan käynyt näin?
Minulla on se hyvä puoli että eläkeläisellä ei ole vakituista aamuherätystä, joten voi itse määrätä unensa määrän. Kertokaahan kukkumisistanne.

-Krisse-

13 kommenttia:

Marja Kristiina kirjoitti...

Huomenta, Kristine-ystävä! Ihan noin ei minulle ole käynyt, mutta kärsin aika pahasta unettomuudesta, joten yleensä selailen blogeja vielä reippaasti puolenyön jälkeenkin. Jostain syystä väsynyt pää taipuukin siihen paremmin kuin vaikkapa kirjan lukemiseen. Toisaalta usein myöhäinen hetki koneella on hyvinkin mukava; talo on hiljainen, katuvalo hohtaa himmeänä ja maailma on rauhallinen.

Mukavaa päivää!

Sarppa kirjoitti...

Minäkin olen armoton aamuvirkku..ja eilen kanssa nukahdin sohvalle ja heräsin illansuussa.. nneksi tänään iltavuoro, niin ei niin haitannut..

Anonyymi kirjoitti...

Oikeasti olen aamu uninen ja tuppaan kanssa kukkumaan yli puolen yön. Ison perheen äitinä aiemmin oli vaikea ottaa omaa aikaa muualta kun iltayöstä, nykyään isommat sisarukset antaa minulle omaa aikaa ottamalla pienempiä luokseen. Kyllä kiittelen heitä!
Nyt reilun vuoden olen joutunut kolmivuoro työn vuoksi opettelemaan uutta rytmiä.
Iltavuorosta kun tulee niin unen päästä kiinni saaminen on tosi vaikeaa edelleen (ja apua yleinsä viellä aamuvuoroon meno) samoin yö vuorojen jälkeen ja joskus vapailla jos annan itselleni aamulla luvan nukkua tosi pitkään. Tosin on muksut tahtoo pitää huolen hyvissä ajoin heräämisestä.
Päikkäreitä en osaa nukkua mutta viimeisen vuoden olen yrittänyt opetella ennen yö vuoroa päikkärit ottaan.
Taispa tulla sekainen sepustus minun unistani=o)

Krisse kirjoitti...

Huomenta kommentoijat!
Virkeänä taas aamulla herätty. Ja postin luku koneelta ensimmäiseksi.
Minäkin olen koko työikäni (30v.)tehnyt kolmivuorotyötä. Kai tämä omituinen rytmi tartui silloin. Mutta, olen aina saanut unenpäästä kiinni heti kun heilahdan vaakatasoon. Ja minulle riittää muutaman tunnin yöuni. En ole koskaan kärsinyt unettomuudesta.
Hyvää päivänjatkoa! -Krisse-

maano kirjoitti...

hih .. minä en kuorsaa , minä vingahtelen . se on jännä jos nuokkuu sohvalla ja toinen kysyy nukutko ...niin heti topakka vastaus EN ... ja kohta krooh pyyyh ...

Krisse kirjoitti...

Maano! Se menee jus noin. :-DD

Anne/ Huvilaunelmaa kirjoitti...

Joo - hih- eihän sitä nyt voi myöntää nukkuvansa! Mä nukahdan oitis jos sohvalle pitkäkseni illalla käyn - parempi yrittää pysyä pystyssä. Kukkuminen blogejen äärellä öisin jää multa nyt vähemmälle - sen saa aikaisemmat aamuheräämiset aikaiseksi...Kuulumisiin Anne

mimosamamma kirjoitti...

Tervehdys kukkuja:)
Minä kukun jos olen nukkunut aamulla pitempään, joskus valvon vielä klo 3 yöllä, enkä tykkää ollenkaan...sen takia PITÄISI nousta joka aamu kukonlaulun aikaan.
Nyt kun yöt ovat pimentyneet niin jotenkin sitä nukkuu paljon sikeämmin? kuin kesäkuun öiden valoisuudessa.

päivi kirjoitti...

täällä kanssa armoton yöihminen!
vähällä unella toimeen tulen, näin kesällä kun meillä valoisat yöt täällä pohjoisessa.. uni ei silmään tule... no kolmen maissa yritän unta ja jos se tulee saatan neljä tai viisi tuntia puhista?
talvella tarvitsen enemmän tunteja mutta yleensä terveenä ollessa kuusi tai viisikin silloinkin riittäää......
joskus iltapäivällä aterian ja rankan päivän jälkeen saattaa uni tulla jos makuulle käyn, yleensä terassin soffalle... puolituntia unta vie taas ne yöunet!
mieheni armoton nukkuja mutta vanhempi poikani tullut minuun...
öisin kaikenlaista puuhailen... pyykkään, siivoan ja tässä blogistaniassakin tulee nykyisin istuttua?

täällä hyvää seuraa kera kauniiden kuvien....
jos liikaa nukun, olen kuin haamu.. pökkyrällä päästäni ja uninen koko päivän!
huomaan että iän myötä unentarpeeni vain vähenee mutta se minulla sopii!
terkut krisse sinulle...päivi

Mari kirjoitti...

Voi miten tuttua tuo sohvalla torkkuminen:) Ja minäkin muuten kukun iltaisin aivan liian myöhään!

Mari

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin kukun aamuöisin.Lueskelen blogeja ja lehteä.Harvoin kuitenkaan kirjoitan kommentteja, eikä minulla ole omaa blogia. En edes osaisi tehdä sellaista, Vierailen vain muiden sivuilla ja ihailen.
Nukkumisesta vielä: aamulla seitsemän aikoihin menen takaisin nukkumaan ja tuhisen lähes yhdeksään. Ja päiväunet täytyy myös nukkua. Ihanaa tämä eläkkeellä oleminen.
t. Elina

Aatulan Äiskä kirjoitti...

Moi Krisse mummi! Pitkästä aikaa kommentoimassa. Kukkumaan olen alkanut nyt minäkin kun niin innoissani tulevasta muutosta ettei malta edes nukkua ;-) No, kyllä se totuus vielä mieleen muistuu, työt on kuitenkin hoidettava ja muuttoon vielä kuukauden päivät joten pakkohan se on jossain välissä levätä.

Kaikkea hyvää teille ja mukavaa illan jatkoa!

Olivieno kirjoitti...

Univaikeuksista kärsivä täälläkin! Lapsesta saakka olen ollut huono nukkumaan, olisipa aikoinaan ollut tällaiset netit ja blogit ettei olisi niin synkkiä ajatuksia ja tekoja silloin murehtinut...

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Pikkusiskolle

Lahjan parhaan jos lapselle antaa vois,
vierelle jonkun kulkua turvaamaan tois,
pölyt tytön polvista pyyhkimään pois.
Onnea, iloa, ihmeitä koettaviksi,
hyviä hetkiä kera rakkaiden elettäviksi,kaiken tään pienelle lahjaksi sois.
Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä,
ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Olethan suojana pienelle suuri puu,jotta pienellä juuret vahvistuu.

Kiitos Sirkka!

Kiitos Anne!

Kiitos Possumamma!

Kiitos Possumamma!

Nähdään pian!

see you soon

tausta

Powered By Blogger