Muistellen sinua... (27.9.1958 - 13.8.2009)

..rakasta ystävää...

Tunsin sinut vuosia. Olimme tekemisissä joskus tiiviimmin joskus harvemmin.
Meillä oli yhteinen sukulainen. Kamu oli sinun miehesi veli ja T oli minun mieheni veli. Siis mutkan kautta sukulaisia. Ja ystäviä..

Olit aina todella pienikokoinen..linnunluinen..hauras ja herkkä. Otit kaikki murheet kannettavaksi omille harteillesi. Vanhempiesi menetys koski sinuun suuresti, niinhän se meille kaikille ottaa koville.

Rakastit kissoja. Kissoja oli joka puolella kotiasi. Keramiikkaa, lasia, Tiffania..muotoiltuna kissoiksi.
Pihallasi vartioi mustavalkoinen kissa terassin reunassa. Eläimet olivat sinulle kaikki kaikessa. Kyllä Ransu koira tulee sinua kaipaamaan.

Rakastit puutarhan hoitoa. Suuret kukkapenkit loistivat kesän väreissä. Viime aikoina voimasi olivat niin vähissä että jaksoit istuskella pihalla ja katsella kun T teki pihahommia.

Voi miten monet taimet olen saanut sinun pihaltasi meille Vaaralaan. Muistan kun soitit ja sanoit että "tuu hakemaan ennenkuin menee kaatopaikalle". Ja minähän tulin..
Nyt täällä Vaaralan pihalla niitä kukkia katsellessa tulen aina muistaman sinut.

Kesällä kun olit jo sairas ja väsynyt , soiteltiin puhelimella päivittäin. Kävin katsomassa sinua..
Et jaksanut tulla pihalle , istuskelin seurassasi sisällä.

Lomareissulta palatessamme olit vielä sairaalassa minne olin sinut toimittanut ennen matkaa. Voimasi hiipuivat koko ajan . Joka päivä istuin vuoteesi vierellä ja pitelin kädestä. Lapsesi ja T myös...Viimeiset päivät et enää tuntenut meitä..et ainakaan jaksanut sanoa mitään. Katsoit meitä silmät täynnä kyyneleitä...
Tunti siitä kun olin lähtenyt sairaalasta suruviesti saapui..olit nukkunut pois. Tuskasi olivat ohi..sait ikuisen levon...

Puoli vuotta sitten vietettiin sinun ja T:n häitä. Kotipiirissä lähimpien ihmisten läsnä ollessa. Ihanat lämminhenkiset juhlat.
Ja eilen samalla porukalla, melkein, vietimme sinun siunaustilaisuuttasi. Suru oli suuri....kaikilla.

Viimeinen leposijasi on vanhempiesi lähellä Laajakosken hautausmaalla.

Lepää rauhassa rakas ystävä..sinut tulen aina muistamaan..ja lupaan että olemme T:n tukena aina. Ja jos siellä jossain pilven päällä katselet..Tyttärellesi sanoin että minä olen hänelle tarpeen vaatiessa varaäiti.......täällä olkapää jos hän sitä tarvitsee...

Jää hyvästi R..!

Muistotilaisuuden laulu

Rupsahda rauhassa ...

..rakkaani mun.



Pakko oli tehdä postaus ikääntymisestä ja itsensä hoitamisesta..
En tiedä sohaisenko muurahaispesään...vai en...

Muutamassa blogissa, joita vakituisesti seuraan, on ihmetelty naisten huolimattomuutta hoitaa itseään. Varsinkin meidän pikkuisen vanhempien naisten.

Ihmettelen sitä usein itsekkin. Olkoon että olemme ylittäneet neljänkympin rajan jo aikoja sitten, ei ole mahdotonta laittautua kauniiksi , hoitaa itseään , ehostaa itseään, pukeutua kauniisti..käydä kampaajalla...
Joku ehkä sanoo että se maksaa. Se ei maksa paljon mitään..verrattuna siihen että siitä saa itselleen todella hyvän mielen ja puolisokin tykkää kauniisti laitetusta ja hoidetusta vaimosta.



Ja sama pätee myös miehiin. Minä ainakin haluan että puoliso pukeutuu hyvin. Mukavat vaatteet ja PUHTAAT sellaiset. Parta ajetaan ja ukkeli saa tuoksua hyvälle..yes...



Ja olen ylpeä kun joku kehuu että onpas nuorekas mies..mummin rinta röyhistyy rottingille...

Ja olen ollut todella otettu kun lastenlasten kaverit sanovat että ei meillä ole tuon näköistä mummoa..ei teidän mummo oo mummon näköinenkään. ...

Kaiken saa kun huolehtii itsestään ..näytetään nuoremmille mallia miten ikääntyä olematta homsuinen vanha mummo...naiset yli viisikymppiset hoitakaamme itseämme..olkaamme iloksi muille ja nauttikaamme elämästä..puolisoidemme , lastemme ja lastenlastemme kanssa..
olkaamme huoliteltuja, aikuisia naisia.

ELÄKÖÖN VARHAISVANHUUS !!!!!!!!!

Mukavaa elokuun loppua...

-Krisse-

Se tulee kuin varkain...vai tuleeko..odotatko sitä...

Syysmetsässä

Oi loistoa syksyn metsän! Oi kirkasta voimaa sen!
Ylt'ympäri ruskeat rungot läpi havujen vehreyden,
märät kiiltävät lehdet mullassa ja kostea sammalmaa,
— en mitään maailmassa voi siten rakastaa.

Joka ainoan lehden kauneus koskee sydämeen,
joka mättään väliin silmäni jää kuin uuteen syvyyteen.
Ja havut hohtavat helmissään, ja haapa alaston
käsivartensa paljaat ja voimakkaat ylös tuuliin nostanut on.



Tätä tuoksua syksyn mullan! Ei ole sen vahvempaa.

Saima Harmaja


Aika synkkä tuo Saima Harmajan syksy runo.

Eihän syksy ole synkkä...syksy on kaunista, ruskaa ja sieniä...

..elokuun lämmin tuuli...


<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Tässä "sohva"...kirpparilta...

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

Vaaralan lemmikit nauttivat elokuisesta säästä....kesästä..?

Laura

Kauko ja Benjamin

..ja tämä tuli kaivon kannelle eilen...3e

Hyvää viikonloppua!

-Krisse-

Ps......jos haluatte nostalgia pläjäyksen ..ihania kansakoululauluja...

Syksyinen sunnuntai

Vaaralan maille on satanut tänään vettä , sopivasti mielestäni.
Kyllä tuntui syksyiseltä. Paljon päälle ja sateenvarjo auki.... Parilla kirppiksellä kierretty ja jonkin moista saalistakin saatu ja halvalla. Kuvaa toisesta alempana...

Tämä viikko on mennyt niin alakuloisissa oloissa että ei uskoa voisi. Nyt helpottaa jo jonkin verran. Mutta aikansahan tämä vie......

Tällaisia ihania vanhoja valokuvia mm. lähti matkaan Parnun yhdestä antiikkikaupasta.

Loppukesän kukkivat kukat kukoistavat kun ovat saaneet vettä tarpeeksi. Alaterassin käytävälle ilmestyi pergolakaari. Kamu naputteli sen ennen Pärnun matkaa muutamassa tunnissa. Voi taivas että kiitän luojaa tuosta sukkelasta taitavasta miehestä.....ei tarvitse paljon vihjaista kun on jo vasara ja naulat kädessä kysymässä että mitä rouva haluaa ja minne...

Terassilla on vielä kesäisiä koristeita. Kohta ne on korjattava sisälle talteen. Sateet pieksevät niitä ja tuulet kiidättävät pitkin terassin lattiaa. Mutta olkoot vielä.

Hyotykasvit kasvavat takapihalla. Joku kumma ötökkä on käynyt reiittämässä Mummin kaaleja. Mutta päälilehtien alla on kunnon kaalit..kyllä näistä Vaaralaan saadaan kaalipataa..nam , nam

Tänään käytiin syömässä ulkona ja sitten extempore kirppiskäynnille. Ja heti sisään astuttua vastaan tuli tuo ylläoleva ihana suhteellisen pieni sisäovi. Kun se ei ollut hinnalla pilattu (5e) niin autoonhan se pakattiin. Samalla myyjällä oli myös kiva 120cm puusohva..se haetaan huomenna..(35e)..

***************************************************

Ja lopuksi...MALLA jos luet tätä..olet kuulemma soittanut ja laittanut viestiä...soitan huomenna... puhelin on lainassa sukulaisella....

Syksyä odototellen terveiset Krisseltä!

Minulla on suuri suru

Kun olen kuollut

Itke hiukan minun vuokseni

Ajattele minua toisinaan

Mutta älä liikaa

Ajattele minua silloin tällöin

Sellaisena kuin olin eläessäni

Toisinaan on mukava muistella

Mutta ei kauan

Jätä minut rauhaan

Niin minäkin jätän sinut rauhaan

Ja niin kauan kuin elät

Säästä ajatuksesi eläviä varten

-Perinteinen intiaanirukous-

Vastahan me juhlimme häitäsi..

Rakkaan ystävän muistoa kunnioittaen..

-Ystäväsi ja tukijasi Krisse-

Uutta päivitystä odotellessa...

Ella nauttii kesästä...

Kamu nauttii onkimisesta....

Janette nauttii hiekkaisista varpaista..

Kiva haaste Elämän helminauhaa blogista.

1. Pehmeintä maailmassa........Nannan poski
2. Liian makea...........................sokeri limu
3. Mieluisin ääni........................lasten lasten äänet
4.Järkyttävin ............................mätä kananmuna
5.Himottavan hyvää.................pehmis jäde
6.Tuoksuu hyvälle.....................parfyymi
7.Oudoin hajumieltymykseni...pyyhekumi...hajustettu
8.Lapsuusajan hajumuisto........vihdan tuoksu yleisessä saunassa
9.Kutittaa....................................ei mikään
10. Riipii korvia..........................liian kova musiikki
11.Etova maku...........................piimä
12.Pelottava ääni.......................hätäinen huuto
13.Kylmää vai kuumaa.............kylmää
14.Iljettää koskea......................lima
15.Tuntuu hyvältä kädessä-....lapsen käsi

Sieppaa haaste omaan blogiisi.....-))

-Krisse-

Lauantai ajelu Kaukolanraitille..

..antoi meille Kamun kanssa oikean elämyksen.
Suuntasimme kotikirppikselle Kotkan Kaukolaan.
Ja ah mitä siellä olikaan ja ...jos...olisi meille taas mahtunut, olisin raahannut kotiin vaikka mitä ihanuuksia.

Mutta ensin Kaukolassa sijaitsevan KOKKOLAN TILAN oma kotimuseo...
Tilan emäntä ja isänta pitävät tätä ihanaa riihessä olevaa museota.
Ja mitä ihania aarteita siellä olikaan.
Tässä teille maistiaisia..ei makeaa mahan täydeltä...

Nämä aarteet olivat näytillä..ei myynnissä...

Tälläisiä aarteita siellä oli myynnissä....

Tässä kahvipaikka..maistuvaa kunnon kahvia ja ihanat korvapuustit...

...lakanoita, tyynyliinoja...aah..

Arabiaa ja halvalla..mutta kun kaapit on niin täynnä jo....

xxxxxxxxxx

Ja nämä tulivat Vaaralaan...

Tällaista Kamu on metsästänyt jo kauan....


Salora Rosita....mikä nimi...

..kaunis tämäkin...

...ja extrana..Philips levysoitin radion yläkannen alla...

..kaunotar...



..minulle tyynyliina...

..sama tyynyliina edelleen...

..ja tämä..ihana pikkuinen käsintehty liina ...tauluna...

..tämä kaunis leima löytyi taulun kehyksen takaa..

xxxxxxxxxxxx

Siinäpä sitä valokuvaa poikineen...
Meitin aarteita..
Kamu innoissaan huuteli alakerrasta...
" Minä kuuntelen uudesta radiosta säätiedoitusta..." Onnellinen mies...

Mukavaa elokuun viikonloppua...toivottaa onnellinen Vaaralan emäntä Krisse