Kiirastorstai vuonna 1993 oli minulle ja monelle muulle läheiselle vaikea päivä.
Innolla odotimme ensimmäisen lapsenlapsen syntymistä.Olin aamuvuorossa töissä ns. pätkäaamussa kun puhelimella ilmoitus..synnytys on alkanut.....
Ei oikein työmotivaatiota ollut ja innolla odotin että nyt vauva syntynyt ilmoitus tulee...
Koska työskelin itse sairaalassa ja synnytyssali oli talon alimmassa kerroksessa tiesin että ilmoitus tulee minulle välittömästi.
Yhtäkkiä huomasin käytävällä ystäväni kätilön joka lähestyi..ja heti näin että asiat ei ole kaikki kunnossa.
Hän kertoi että vauva syntynyt mutta kaikki ei ole kunnossa..voisinko lähteä lastenteholle jonne pikkuinen tyttövauva oli siirretty. Siellä äiti ja isä olivat...ja pikkuinen tyttö..meidän ensimmäinen lapsenlapsi...makasi keskoskaapissa. Vaaleaa tukkaa kehysti pikkuista päätä...putkia siellä, putkia täällä...
Hätäkaste....vauva sai nimen Emmi
Helsinkiin pikaisesti siirto koska tila huononi koko ajan..happikaapissa..lääkäri mukana.
Suru oli käsinkosketeltava..äidillä, isällä..joiden ensimmäin lapsi Emmi oli....ja meillä isovanhemmilla....
Iltapäivällä tuli tieto että tyttö ei selvinnyt. Keuhkot olivat niin pikkuiset että ei niillä pystynyt hengittämään.
Minä, lapsen isä minun poikani ja miniäni haimme vauvan Helsingistä arkulla kotiin siunauskappeliin odottamaan siunausta. Minä puin pikkuisen tytön ja ruumishuoneella ja laskin arkkuun ja ajoimme kotiin minä.isi ja äiti ja Emmi....matka tuntui niin pitkältä niin pitkältä....
Emmi olisi nyt täyttänyt 8.4 18 vuotta....aika on mennyt nopeasti ja minulla viisi lastenlasta Emmin jälkeen syntynyt...Emmin sisko syntyi vuosi ja kuukausi Emmin jälkeen...
Pääsiäisenä muistamme lapsia.........Kiirastorstaina ja Pitkäperjantaina.....
Tuo pikkuinen kirja on Uusi Testamentti....
Meillä hiljennytään pääsiäisenä...
-Krisse-
