Lukijat

maanantai 29. syyskuuta 2008

Blogimaailman mietteitä Mummin silmin



Päivän postaus liittyy siihen miten kukakin tämän blogiamaailman kokee ja mitä tänne voi itsestään antaa. Aiheen postaukseen sain Mimosamamman postauksesta. Ensin olin komentoimassa siihen mutta laitoinpahan ihan oman postauksen.

Minun kantani on omaan blogiini se että kirjoitan sitä kuin päiväkirjaa, siis pääasiassa itselle. Mutta olen toki todella iloinen jos muutkin lueskelevat sitä. Siellä ei ole salaisuuksia joitka olen paljastanut. Ihan tavallista elämää iloineen ja murheineen. Ja yksityisyyden raja on häilyväinen. Koska olen itse avoin ihminen ja kova yleensäkin puhumaan omista asioistani ystävilleni, niin miksi en täällä.
Minua ei heilauta muiden ilkeätkään kommentit. Jos joku on niin tyhmä että alkaa kirjoitella ilkeyksiä niin kirjoitelkoon. Suljen ne pois mielestäni.
Ja viimeinen konsti on jos oikein hankalaksi joku herkeää... Suljen blogin yksityiseksi vain kutsutuille ystäville.

Mutta todella toivon että meidän kenenkään ei tarvitse sitä tehdä.
On ikävää kun joku mieleinen blogi muuttuu sellaiseksi että sinne ei pääse vierailemaan ilman kutsua. Harmittaa...

Ei tätä pidä ottaa haudan vakavasti. Tämä on harrastus joka ilahduttaa minua, lukiessani muiden ihania blogeja.
Itse en pidä omaa blogiani minään sisustusblogina vaan päiväkirjana joka kertoo omasta kodistani, puutarhastani, lapsenlapsistani ja minusta.

Ja olen iloinen jos voin jakaa omat päivän piristykset muille samanlaisille ihmisille kuin olen itse.Ja samalla saan Ystävien blogeista vinkkejä vaikka sisustukseen, maalaamiseen ja kaikenlaiseen tuunaukseen. Se on ihanaa...

Siis nauttikaamme ja kirjoittakaamme edelleen ja lukekaamme edelleen Ystäviemme blogeja ja viis veisaamme ilkeilijöistä.

Kuulumisiin!
-Krisse-

9 kommenttia:

Sirkka kirjoitti...

Heipsatirallaa Krisse,

Kiitos kun kirjoitit noin kauniisti:)
Enhän minäkään tänne mitään salaisuuksia kerro, koska niitä ei ole:) olen itsekkin avoin luonne, ystävällinen ja auttavainen mieli.
MInusta kyseinen henkilö saa kanssa jäädä omaan rauhaansa ja minusta se oli vain sivistymätöntä.
Jatketaan samaa tahtia ja toivotan sinulle hyvää mieltä, olet ihana.

mimosamamma kirjoitti...

Ihan mukava lukea sinun blogimietteitäsi:) Ja totta, yksityisyyden raja on kuin veteen piirretty viiva ja avoimena sekä innostuvana ihmisenä saatankin sen venkoilevan viivan joskus ylittää, (ehkä todennäköisesti vain omasta mielestäni:) Mutta tunnet minut ja tiedät että otan monet asiat "raskaammin" kuin sinä, joka osaat suhtautua niihin järkevämmin:))
Toivotaan tosiaan että sellaisia kommentteja ei ala täällä vilisemään!
Minulle blogista on tullut tärkeä kohtauspaikka samanhenkisten ihmisten kanssa ja heitä onkin ilokseni löytynyt monta, antoisaa on vaihtaa kommentteja, nauraa ja jokus jopa itkeä tirskauttaakin:)
Varmasti jokaisella on omat blogimietteensä ja jokaisen blogi on oman oloinen tarinoineen, kuvineen sekä ajatuksineen:) Ja mikäs sen MUKAVAMPAA!
Mukavaa iltaa Vaaralan väelle, karvaisille ja karvattomille:))

Mari kirjoitti...

Sinulla on mukavat jutut:) Mielelläni lueskelen. Omaan blogiini en ihan hirvittävän henkilökohtaisia juttuja kirjoittele... Ja suht positiivisiakin. Vaikkakin välillä nyppii sen verran, että saisin kovinkin negatiivista tekstiä aikaan:)

Minusta siinä ei ole mitään pahaa, jos laittaa kuvia kotoaan ja vaikkapa lapsistaan. Ja jos ne jota kuta kiinnostaa, niin sekin on kiva. Negatiivisia kommentteja en ole vielä saanut, mutta jos niin käy, poistan ne saman tien:) Minulle on ihan sama mitä muut blogistani ajattelevat, vaikkakin kommentteja onkin hauska saada.

Mukavaa maanantai-iltaa:)

Riikka kirjoitti...

Heips Krisse!

Mukava on lukea postauksiasi. :) Itse en kerkeä aina kommentoimaan tai edes omaa blogia päivittämään, olenkin ajatellut tämän vain olevan tällainen hauska harrastus ja samalla päiväkirja, jonne omaksi ilokseni voin tallentaa kuvia ja mietteitä vuosien varrelta. Olen niin laiska muutoin pitämään päiväkirjaa tms, joten tämä blogimaailma on kerrassaan tervetullut juttu. :) Ja ihanahan se on, että joku muukin innostuu samoista asioista ja voi saada niiden kautta itselleen vinkkejä tai vaikka ihan vain paremman mielen. :)
Ei välitetä pahanpuhujista vaan nostetaan häntä pystyyn ja jatketaan tätä mukavaa "jutustelua" puolin ja toisin! ;) Ja siihen tahtiin, kun itsestä hyvältä tuntuu..
Ihanaa alkanutta viikkoa sinulle toivottelen!

elina kirjoitti...

Minun blogini on niin uusi ettei se ole vielä löytänyt muotoaan. Tälläinen arjen pieniä asioita kertova on minusta kiehtova. Arkeahan me elämme ja kukin omassa kodissamme, omien ihmisten ympäröimänä ja juuri tämä on tärkeää. Jos joku vielä raottaa omaa maailmaansa meille muille, ei se ole salaisuuksien paljastamista vaan elämän jakamista niiden kanssa jotka haluavat sen kanssasi jakaa. Eihän kenenkään ole pakko blogeissa vierailla. Tämä ihanuus on ihan vapaaehtoista

Krisse kirjoitti...

Kommentoijille kiitos , kaikille yhdessä.

Minusta on mukava että jaksatte kommentoida turinoitani. Siispä, harrastetaan edelleen vierailuja toinen toistemme blogeissa.
-Krisse-

päivi kirjoitti...

hei, postaukseesi viitaten olen pikkuhiljaa teitä kutsunut blogiani lukemaan.. jos sinua kiinnostaa yhä siellä vierailla niin laita sp. osoitettasi omaani:vanhanlumoissa@hotmail.com
lämpimin terkuin päivi

Krisse kirjoitti...

Kiitos Päivi!
Ilomielin haluan vierailla edelleen blogissasi. Osoite tulossa.
-Krisse-

Hanna-Maria kirjoitti...

Samankaltaisia aatoksia minulla myös. Blogi on minulle kuin päiväkirja, johon tallennan kuvia ja tapahtumia matkan varrelta, jotka hapero pääni unohtaisi muutoin hyvinkin pikaisesti :o Yritän pitää tekstin aika neutraalina, jossa pieniä murusia jaan arjestamme. Sen ei uskoisi olevan harmillista kenellekään. On ilo "tutustua" samanhenkisiin ihmisiin ja päästä ihastelemaan erilaisia kauniita koteja ja inspiroitumaan siinä sivussa itsekin. Kauniiden asioiden katselu on yksi suurimmista ilon aiheistani. Kiitos siis Sinullekin ihanan blogin pitäjä :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Pikkusiskolle

Lahjan parhaan jos lapselle antaa vois,
vierelle jonkun kulkua turvaamaan tois,
pölyt tytön polvista pyyhkimään pois.
Onnea, iloa, ihmeitä koettaviksi,
hyviä hetkiä kera rakkaiden elettäviksi,kaiken tään pienelle lahjaksi sois.
Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä,
ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Olethan suojana pienelle suuri puu,jotta pienellä juuret vahvistuu.

Kiitos Sirkka!

Kiitos Anne!

Kiitos Possumamma!

Kiitos Possumamma!

Nähdään pian!

see you soon

tausta

Powered By Blogger