Nuhanenä flunssatyttö..
Mummin pikku pakkaaja..8 kk...lähti pojan muuttokuorma tänään puolenpäivän aikaan.
Mummi oli haikealla mielellä auttelemassa Nannan hoidossa kun vanhemmat pakkasivat muuttoautoon meneviä tavaroita.
Lapset on aina asuneet minua lähellä, ja nyt tuntuu niin oudolta että lähtevät syntymäkaupungistaan pois...
Paremmat työtehtävät kutsuvat..ja mikä ettei..silloin on mentävä kun tarjotaan hyvää työpaikkaa.
Nanna oli kovassa yskässä ja nuhassa. Oikein nuhveroisen oloinen. Huomasi että tyttö ei ollut kunnossa.
Harmillista että tauti iski juuri nyt muuton aikaan. Vanhemmat ovat myös lähdössä tiistaina Thaimaaseen Khao Lakiin lomailemaan..
Nanna menee kummitädille hoitoon..
Tavaraa palautui takaisin "hoidosta". nojatuoli kököttää taas Vaaralan olkkarissa...Se tuli taas kotiin.
Kotona taas..hyvin palvelleena..
Kaunis kangas..tykkään..Ilma on ollut aurinkoinen koko päivän. lumipeitteet sulaa melko hitaassa tahdissa. Jos viikonloppuna tulisi vesisadetta niinkuin on luvattu, silloin lumet saisivat kyytiä.
Pihalla on paljon lunta.huh..
Haikeutta mielessä mummi istuskelee nyt valkoisessa tuolissaan ja miettii...kuinka aika menee ja lapset vanhenevat ja elämä vie heitä eteenpäin.Niinkuin itseäänkin aikanaan.
Ajatusteni laulu 
Ajatusteni taustalla
soi surullinen laulu.
Sanat kertovat
kaipuusta,
kuin joku lukisi ajatukseni.
Laulun loputtua
viimeiset sävelet
kaikuvat kadoten
hiljaisuuteen.
Ja laulu alkaa alusta.
Netistä lainattu/tuntematon
Hyvää torstai iltaa Ystävät!
-Krisse-
35 kommenttia:
Näin on Krisse kulta! Lapset muuttaa, mut onneksi Vantaa ei ole niin kaukana kuitenkaan, minne lähtevät lomailemaan....
Aivan ihastuttavan ihana on tuo sinun tuolisi kangas, tykkää...!!
Mielenkiintoni heräsi ja toivoisin sinulta rehellistä vastausta siis, minkä näköiseksi olit minut kuvitellut...:))
kiitollisena vastausta odottava...
Kiitos vierailustasi,niin se on haikeaa kun lapset lähtevät ,on se sitten muutto pois kotoa tai muuten kauemmas.Muuttuu se tavallinen arki.Kaunis tuoli,ja ihana pikku Nanna toivottavasti hän tulee pian terveeksi.
Leppoisaa torstaiehtoota..
Sirkka , kiitos taas kun poikkesit.
Ajattelin aina että olet paljon lyhyempi ja melkein valkoinen tukka.en osaa oikein kuvailla ajatustani sinusta....sinähän olet tosi tosi nuoren näköinen ja pidempi ja tummempi...kuinka vanha olet? olet kuitenkin nuorempi kuin minä..:-))
Tyttösen näköinen....:-DD
DD Suurenmoiset kiitokset ihastuttavista sanoistasi ja kiitos nopeasta vastauksestasi:D
165cm ilman korkokenkiä, olen sinua hivenen nuorempi:DD
Tuolisi näytti kauniilta, kiva kangas! Voi sitä haikeutta... varmasti heilläkin on. Ja hoitajaakin hankalampi saada.
Sirkka.niinhän minä ajattelinkin että olet nuorempi minua.ja kuvastahan se jo näkyy...ja melkein samanpituisia ollaan mutta minä olen sellainen punkero mallinen..hih..
Tosiaan lapset ei muuta kovin kauas mutta kun on olleet niin lähellä että voin päivittäin pikkuisia käydä katsomassa niin nyt tuntuu että menevät maalman ääriin...mutta toinen mummon on onnellinen kun saa Nannan ja tyttären lähelle...
Tytti mukavaa kun sinäkin kävit...:-DD
Olivieno...onneksi pääsee autolla katsomaan..ja hoitaja on lähellä..toinen mummo..:-)
Hei Krisse,
Varmasti olo on haikea mutta onneksi sie pääset autolla heitä katsomaan aina, kun ikävä iskee... :)Toivottelen Vaaralaan mukavaa illan jatkoa!
Ihmekkös tuo että mummilla on jo ikävä tuollaista suurisilmäistä söpöliiniä. Onneksi Vantaalle ei ole pitkä, voi käydä käydä iltasellakin. (siskon pihasta Vantaan Ikea 1h15min ;) )
Kaunis tuoli ja kangas.
Hienosti seisoskelee Nanna, piti oikein syntymäpäivä käydä tarkastamassa, kun meidän neiti vasta haaveilee ryömimisestä (s. 22.7.)
varmasti mieli haikea muuton suhteen .. toivottavasti lentsu lähtee pikkuneidistä pikasesti
Voisiko näin lohduttaa, onneksi asuvat Suomessa.
Napanuoran irtoaminen on aina haikeaa.:(
Mukavaa oleskelua sinne Vaaralaan!:)))
Varmasti on haikea mieli! Onneksi kuitenkin on puhelin ja auto :) Harmi että pikkuinen on sairaana...
No kyllähän te onneksi kyläilette toistenne luona:) Ja soittelette. Onhan se tietenkin iso muutos, kun olet niin usein heitä postauksistasikin päätellen nähnyt. Mukavaa illan jatkoa:)
Samaa sanon kuin muutkin, että onneksi varmaan usein näette ja olette muutenkin yhteydessä. Iso hali Krisse-mummille.
minäkin olen JO ennättänyt joskus aattelemaan, että on se varmaan hirveän haikeaa ku lapsukaiset lentää pesästä yksitellen...onneksi ne ei ny aivan heti lopu tästä pesästä:)) lääkkeeksi ikäväsi ensioireisiin suosittelen kamun kainaloa!!luulen,että se helpottaa oloasi:)
Niin, voin kuvitella haikeutesi... Mutta kuten totesit, kun paremmat työtehtävät kutsuvat. Toisaalta teille kyläily uudelle paikkakunnalle voi olla rikastuttavaa ja piristäävää.
Hyvää apua tuossa. Lapsenlapseni ihan lähellä, muutama kilometri, tuntuu se hyvältä, joskus autan.
Haikeutta ja ikävää varmasti tunnet, mutta autolla pääsee katsomaan. Ja viritätte webbikamerat koneelle niin ikävä helpottuu kun näette toisenne!
Tiedän tunteen. Haikeata se on. Keskimmäinen lapsistani muutti melkein 400 km päähän ja kyllä olen ikävöinyt. Kun tulee visiitille, niin lähtöpäivä ja siitä seuraava ovat aina raskaimmat.
Mutta sellaista elämä on.
Nanna on kyllä tosi suloinen... :)
Voi...tippa linssissä luin ajatuksiasi lasten poismuutosta. Onneksi kuitenkin pysyvät saman maan rajojen sisällä;)
Hei, kyllä täälläkin on välillä ikävä, kun olette saaneet meidän neidin sinne Kotkaan ja tuo matka on tosi pitkä. Muistan kun muutimme Oulusta Mäntsälään ja Reetta oli vuoden, niin mummi itki kun lähdimme ajamaan ja minä ajattelin, että on kummaa kun tuollain reagoi. En ihmettele enää.
Onneksi teillä ei ole pitkä matka ja tuonhan ajaa vaikka päiväseltään.
Sellaista se on, että nuoret muuttavat kauemmas. Toivotaan, että totut pian ajatukseen.
Mutta pääsethän sinä katsomaan onneksi pikku mussukkaa =D
Haikeata on lasten muutto. Mutta onneksi eivätä muuta toiseen maahan.
T. Sussi
kiitos rakkaat ystävät ihanista kommenteista. toisen sana usein lohduttaa itsekseen pohdiskelijaa...
Nanna on nyt antibioottikuurilla...:-(
Hanukka: Nanna on aloittanut kaikenlaisen liikkumisen tosi aikaisin... ryöminyt puolitoista kuukautta..kavelee puita pitkin ..tunkee joka paikkaan..:-))
Nanna istui jo 5kk vanhana yksin...
On niin yksilöllistä tuo liikkumaan opetteleminen...
Vaikuttava tämä postaus, jotenkin niin elävästi kuvailet, että aivan sieluni silmin voin nähdä sinut istumassa kauniissa tuolissasi mietiskelemässä elämänmenoa. Onneksi eivät lähtenee toiselle puolelle maapalloa, vaikka haikeaa varmasti onkin. Itsellä lapset ovat vielä kotona, mutta kovasti jo haaveilevat muuttamisesta omillensa, ja etukäteen jo on vähän haikeutta ilmassa. Mukavaa viikonloppua sinulle!
Lapsen muuttaminen kauas tuntuu todella surulliselle...minunkin esikoiseni siellä kaukana lapissa opiskelee ja taitaa jopa jäädä..*voimahalit sinulle* Ihana nojatuol..kaunis on kangaskin.
Kiitos Deborah ja Mimmuli..ikävähän tässä on..kun tosiaan lapset on niin lähellä sydäntäni..ehkä olen liiankin kiinni oleva mummi..en kyllä omasta mielestäni kuitenkaan..lapsilla on omat huushollit ja minä yleensä menen vaan kun pyytävät..erittäin harvoin pyytämättä.
En ole koskaan puutunut lasten tekemisiin ja olemisiin..siis kun ovat oman katon alla ...tilaa annetaan mutta apua kun pyydetään..
Lapsenlapsia hoidan aina kun tarvitsevat..kaikkia saman arvoisesti..
Sunnuntaitevehdys!
Onneksi eivät muuttaneet ulkomaille, lähellä asuvat vielä.
Kaunis on nojatuolisi.
Terkuin Lennu
Pieni piristys päivääsi ja halaus ikävässäsi!
Lennun sanoin, onneksi eivät muuttaneet ulkomaille :)
Nojatuolisi on kaunis malliltaan ja ihana kankaaltaan <3
Terkuin,
Kantriina
Kiitos Lennu ja Kanriina...kovasti on soiteltu ja tekstitelty.
Ella oli siskon luona viikonlopun Vantaalla ja tuli ihan yksin bussilla Kotkaan.Äiti oli vastassa. Oli vähän jännittänyt..mutta kaikki ok..
Voi Krisse! Ikävä varmasti on kun omat rakkaat lähtee eemmäs, mutta varmasti vierailette usein Nannan tykönä. Ja Nanna teillä vanhempineen.
Nyt oon kertonut omista keräilyistäni bmogissani. Kysyit joskus.
Heippa Krisse pitkästä aikaa:))
Täällä olen ollut niin uuden työni lumoissa ettei ole ollut virtaa bloggailuun..
Minulla on vielä pienet lapset, mutta jo nyt, tulee melkein tippa linssiin kun ajattelen heidän vanhenemistaan ja sitä että joskus he jättävät meidät..Kai asioihin suhtautuminen muuttuu kun ikää tulee??
Sinun nojatuolisi kangas näyttää muuten todella hurmaavalta!
Haliterkuin Hanneloore
Olipa haikea juttu tuo muuttohomma, mutta sellaista se on, lapset ovat lainaa vaan, kuten laulussakin sanotaan. Mutta minkäs sille voimme, niinhän olemme itsekin aikanaan pesästä pois lentäneet, Vaikka nämä nuoret ovat jo sen tehneet vissiinkin aikaisemmin jo. Ja paras mennä silloin, kun työt ja varsinkin paremmat työt kutsuu nuoria. Tuota flunssa on niin kovasti liikeellä lapsissa ja aikuisissakin. Lumiset ovat maisemat sieläkin ja tällä lunta tulee lisää vaan nytkin iltasella oikein sakeasti, että ei sekaan tahtonut sopia.
Hieno on tuoli, jolla Krisse istuskelee ja haaveilee ja niin pitää ollain. Kivaa loppuviikkoa :)
Heips.
En mä minneen katoa.. ;) Se oli vaan aprillia!:D
Eli jatkossakin sieltä sivuiltani löytyy ohjeita ja muuta toilailuja..
Ihania löytöjä oot tehnyt ja tuo nojatuoli on aivan ihana!:) Ei mulla oo noin upeita löytöjä kirppareilta,höh!!Missä käyt?
Lähetä kommentti