Lukijat
sunnuntai 30. elokuuta 2009
Muistellen sinua... (27.9.1958 - 13.8.2009)
..rakasta ystävää...
Tunsin sinut vuosia. Olimme tekemisissä joskus tiiviimmin joskus harvemmin.
Meillä oli yhteinen sukulainen. Kamu oli sinun miehesi veli ja T oli minun mieheni veli. Siis mutkan kautta sukulaisia. Ja ystäviä..
Olit aina todella pienikokoinen..linnunluinen..hauras ja herkkä. Otit kaikki murheet kannettavaksi omille harteillesi. Vanhempiesi menetys koski sinuun suuresti, niinhän se meille kaikille ottaa koville.
Rakastit kissoja. Kissoja oli joka puolella kotiasi. Keramiikkaa, lasia, Tiffania..muotoiltuna kissoiksi.
Pihallasi vartioi mustavalkoinen kissa terassin reunassa. Eläimet olivat sinulle kaikki kaikessa. Kyllä Ransu koira tulee sinua kaipaamaan.
Rakastit puutarhan hoitoa. Suuret kukkapenkit loistivat kesän väreissä. Viime aikoina voimasi olivat niin vähissä että jaksoit istuskella pihalla ja katsella kun T teki pihahommia.
Voi miten monet taimet olen saanut sinun pihaltasi meille Vaaralaan. Muistan kun soitit ja sanoit että "tuu hakemaan ennenkuin menee kaatopaikalle". Ja minähän tulin..
Nyt täällä Vaaralan pihalla niitä kukkia katsellessa tulen aina muistaman sinut.
Kesällä kun olit jo sairas ja väsynyt , soiteltiin puhelimella päivittäin. Kävin katsomassa sinua..
Et jaksanut tulla pihalle , istuskelin seurassasi sisällä.
Lomareissulta palatessamme olit vielä sairaalassa minne olin sinut toimittanut ennen matkaa. Voimasi hiipuivat koko ajan . Joka päivä istuin vuoteesi vierellä ja pitelin kädestä. Lapsesi ja T myös...Viimeiset päivät et enää tuntenut meitä..et ainakaan jaksanut sanoa mitään. Katsoit meitä silmät täynnä kyyneleitä...
Tunti siitä kun olin lähtenyt sairaalasta suruviesti saapui..olit nukkunut pois. Tuskasi olivat ohi..sait ikuisen levon...
Puoli vuotta sitten vietettiin sinun ja T:n häitä. Kotipiirissä lähimpien ihmisten läsnä ollessa. Ihanat lämminhenkiset juhlat.
Ja eilen samalla porukalla, melkein, vietimme sinun siunaustilaisuuttasi. Suru oli suuri....kaikilla.
Viimeinen leposijasi on vanhempiesi lähellä Laajakosken hautausmaalla.
Lepää rauhassa rakas ystävä..sinut tulen aina muistamaan..ja lupaan että olemme T:n tukena aina. Ja jos siellä jossain pilven päällä katselet..Tyttärellesi sanoin että minä olen hänelle tarpeen vaatiessa varaäiti.......täällä olkapää jos hän sitä tarvitsee...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pikkusiskolle
Lahjan parhaan jos lapselle antaa vois,
vierelle jonkun kulkua turvaamaan tois,
pölyt tytön polvista pyyhkimään pois.
Onnea, iloa, ihmeitä koettaviksi,
hyviä hetkiä kera rakkaiden elettäviksi,kaiken tään pienelle lahjaksi sois.
Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä,
ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Olethan suojana pienelle suuri puu,jotta pienellä juuret vahvistuu.
vierelle jonkun kulkua turvaamaan tois,
pölyt tytön polvista pyyhkimään pois.
Onnea, iloa, ihmeitä koettaviksi,
hyviä hetkiä kera rakkaiden elettäviksi,kaiken tään pienelle lahjaksi sois.
Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä,
ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Olethan suojana pienelle suuri puu,jotta pienellä juuret vahvistuu.
28 kommenttia:
Sinulla on ollut rakas ystävä ja itse olet saanut olla rakas ystävä toiselle, siitä varmaan on kiitollinen mieli, vaikka nyt ikävä on suuri <3
Näin on Mammeli..
Lämmin osanotto suruusi <3 !
Oi...
*halaa hiljaa*
Kauniisti olet ystävästäsi kirjoittanut.Uskon,että hän on ollut mielissään noin uskollisesta ystävästä.
Olen surussasi hiljaa mukana.
Voi miten ihanasti olet jaksanut kulkea ystäväsi rinnalla... Loppuun asti. *Halaus sinulle*
Osanottoni.
Aikaisin, inhimillisesti katsoen liian aikaisin, tuli ystäväsi aika maailmassa kuljettua loppuun. Onneksi hänellä oli sinunlaisesi ystävä tukena matkalla ja nyt hänen läheistensä tukena.
Jotenkin kolahti ja lujaa, kun huomasin ystäväsi olleen saman ikäinen kanssani. Koskaanhan ei tiedä milloin aika on loppu, kun vain osaisimme elää täällä niin ettemme pitäisi elämää itsestäänselvyytenä.
Voimia sinulle !!!!
Kiitos ystävät..niin se on ..koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän...
Kyyneleet silmissä..kauniisti kirjoitit.
syvä osanotto .. halaus ...
Lämmin osanotto... Minä menetin reilu vuosi sitten rakkaan ystäväni...
Teillä on ollut lämmin ja rakkauden täyteinen ystävyys ja sen muisto kantaa läpi elämän.
Lämmin osanottoni.
Lämmin osanotto ja halaus!
Halaus
Krisse kiittää lämpimästä myötäelämisestä...
Ei ole sanoja lohduttamaan vain voimia toivon teille!
Ilona
Miten onnekas tuo ihminen olikaan kun sai kaltai
esi ystävän<3
*voimahalit*
Kauniisti kirjoitat, sinulla on ollut hyvä ystävä.
Sinulla on ollut ihana ystävä ja sinä olet ollut myös sellainen. Kirjoituksesi on kunnianosoitus hänen elämälleen, joka tuli jo nyt valmiiksi.
Lämmin osanottoni.
Oihh..kyyneleet tuli silmiin..
Voimia!
Voi ei... niin surullista! Haleja!
Krisse kiittää....elämä kulkee polkujaan, vieden meitä erilaisiin kokemuksiin..ilojen ja surujen kautta..
Otan osaa suruunne!Ja voimia paljon surun keskelle!
Kirjotit Krisse tosi kauniisti!
Voimia edelleen...
Kauniisti olet kirjoittanut ystävästäsi.
Voimia ja jaksamisia sinulle!
Olet ollut ihana ystävä ja olet edelleen hänen rakkailleen! Se on upea asia!! Otan osaa suruusi! Tuli kyyneleet, kun luin kaunista postaustasi.
Iso voimahali sinulle!!
Voi mä itken kun putous!Niin kauniit ja koskettavat sanat. <3
Ihan liian varhain hänen täytyi jättää tämä maailma. Elämä on vaan niin syvältä välillä,ei sitä tunnu ymmärtävän,miksi rakas ihminen otetaan pois. Itse olen vieläkin ihan rikki mummon kuolemasta ja sen jättämästä tyhjästä aukosta. ;(
Lämmin halaus Sinulle Krisse. <3
Tosi kaunis kirjoitus! Olen töissä ja yritän niellä kyyneleitä..
Pitkä ja lämmin halaus ex-anopille ja rakkaalle ystävälle! <3
Lähetä kommentti