..huilipaikkoja...lisää...

Lehteviä puita ja perennoita,

                                              köynnöksiä, hedelmiä, vaalenneita luita.

Kasveja, jotka päivällä katsovat lempeällä silmällä
ja yöllä laulavat valittavan laulun.

Kasveja, joita katsoessa tuntee vuosia nuorentuvansa
ja kasveja joiden lakastuessa syvenevät kasvojen uurteet

Annabella tanssii puutarhassa
missä kiertelee taimia kastelemassa.

Roope Hattu kertoo niille tarinoita,
sillä kukat ovat hyviä kuuntelijoita.

Saniaispuita ja sammakoita,
peikkoja, keijuja, päivänkakkaroita.

Sinun sydämestäsi pulppuilevat monet lähteet.

Kaunis heleä perhonen lentää kukasta kukkaan.
Lemmikistä neilikkaan, sinikellosta apilaan
ja siitä nurmen nukkaan.

Kaunis iloinen perhonen kukkien mettä maistaa.
Niityillä sinisillä aina on kiire sillä
ja ihana aurinko paistaa.

Kaunis iloinen perhonen lentää kukasta kukkaan.
Lemmikistä neilikkaan, sinikellosta apilaan
ja siitä nurmen nukkaan.

 Roope Hattu oli mies,

joka monta kummaa ties.Hän muutti rantamajaan,kun valmiiksi sai sen.Hän oli metsiin samonnut ja suossa rämpinyt,kunnes myrsky kerran Hatun vei.

Sen jälkeen oli Roope Hattu maihin kömpinyt
ja takaisin hän palannut ei.
Hän astui majaan asumaan,
hoiti puutarhaa,
pikkukaupungissa oli tuttu kaikkien.

Roope Hattu oli mies,

joka monta kummaa ties.

Hän muutti rantamajaan,

kun valmiiksi sai sen.

Laa-la-laa...

Pekka Strengin laulujen sanoin kuvakokoelma uudesta pikkuterdestä...kasvihuoneen vierellä.

Mukavaa keskiviikkoa !

-Krisse-